virtuaalihevonen / a sim-game horse
Thunder Clatter
kuvat © Cindy, license
|
|
Luonnekuvaus
Kalle on hyvin tärkeä hevonen minulle monestakin syystä, mutta suurin syy on se, että Kalle on ihkaensimmäinen hevoseni. Ilman Kallea ei olisi Naavaniemeä. Tämä hevonen on opettanut minulle todella paljon hevosista, ratsastuksesta ja ylipäätään elämästä.
Se saapui minulle ollessaan vasta kuusivuotias, jolloin se juuri lopetteli ravurin uraansa. Entisen omistajan mukaan ruunalla ei ollut vain tarpeeksi voitontahtoa, että se olisi pärjännyt raveissa. Niinpä minä ostin hieman laihahkon ruunan itselleni, ja toivoin saavani siitä itselleni jonkinnäköisen harrasteratsun. Ensimmäiset pari kuukautta meni toisiimme tutustuessa ja Kalle oli myös pienimuotoisella lihotuskuurilla. Pian ruuna näyttikin jo paljon paremmalta ja ratsastustreenit aloitettiin varovasti. Kalle oli varsin innokas oppilas, eikä kertaakaan ratsukoulutuksen aikana suuremmin osoittanut mieltään. Minäkin olin todella iloinen ja yllättynyt huomatessani kuinka kiltisti ruuna kantoi ratsastajaa selässään. Kun Kallella oli ratsastettu suunnilleen kaksi vuotta, kävimme kouluratsastuskisoissa ihan vain testaamassa, miten on oppi tarttunut päähän. Kalle selviytyi hienosti Helppo C -luokan tehtävistä ja vaikka emme kisoissa sijoittuneetkaan, matkasimme kotiin varsin tyytyväisinä.
Se saapui minulle ollessaan vasta kuusivuotias, jolloin se juuri lopetteli ravurin uraansa. Entisen omistajan mukaan ruunalla ei ollut vain tarpeeksi voitontahtoa, että se olisi pärjännyt raveissa. Niinpä minä ostin hieman laihahkon ruunan itselleni, ja toivoin saavani siitä itselleni jonkinnäköisen harrasteratsun. Ensimmäiset pari kuukautta meni toisiimme tutustuessa ja Kalle oli myös pienimuotoisella lihotuskuurilla. Pian ruuna näyttikin jo paljon paremmalta ja ratsastustreenit aloitettiin varovasti. Kalle oli varsin innokas oppilas, eikä kertaakaan ratsukoulutuksen aikana suuremmin osoittanut mieltään. Minäkin olin todella iloinen ja yllättynyt huomatessani kuinka kiltisti ruuna kantoi ratsastajaa selässään. Kun Kallella oli ratsastettu suunnilleen kaksi vuotta, kävimme kouluratsastuskisoissa ihan vain testaamassa, miten on oppi tarttunut päähän. Kalle selviytyi hienosti Helppo C -luokan tehtävistä ja vaikka emme kisoissa sijoittuneetkaan, matkasimme kotiin varsin tyytyväisinä.
Uusien ihmisten seurassa Kalle on hieman varuillaan, mutta tuttujen ihmisten seurassa se on varsin rento. Tarhasta hakiessa se tulee usein portille vastaan ja saattaa jopa hieman höristä kaikista tutuimmille ihmisilleen. Kalle kannattaa aina hoitaa käytävällä, koska karsinassa ruunalla on tapana pyöriä hieman. Satulan ja suitsien laitossa ei ole mitään ongelmia, ruunalla on kylläkin tapana aina haukotella useaan otteeseen ennen suitsien laittoa.
Ratsastaessa Kalle on hyvin innokas ja aina valmiina tekemään parhaansa. Alkuun se saattaa olla hieman laiska, mutta kunnollisen verryttelyn jälkeen se on usein heti paljon reippaampi. Laukka on Kallelle vaikein askellaji, johtuen ruunan ravuritaustasta. Se osaa kyllä laukata, mutta välillä nousee väärä laukka tai sitten ruuna itse vähän hätäilee, eikä silloin laukannoistoista meinaa tulla mitään. Näissä tilanteissa on tärkeää, että ratsastaja pysyy rauhallisena ja osaa rauhoittaa tilanteen ennen kuin yrittää nostaa laukkaa uudelleen. Esteitä Kallella ei ole hypätty paljoa, eikä sen hyppytekniikka olekaan kovin hyvä. Pieniä ristikkoja sillä voi hyppiä välillä mielen virkistykseksi, se riittää hyvin Kallelle. Kaikista mieluisinta puuhaa Kallelle on maastoilu. Siellä se kulkee rennosti, joskin aika reippaasti, muttei koskaan säiky mitään. Se tuntuu aina itsekin nauttivan kovasti maastoretkistä ja uusien paikkojen tutkimisesta. Ruuna onkin todella hyvä maastoilukaveri sellaisille hevosille, jotka maastossa hieman jännittävät tai säikkyvät. Kallen rauhallisuus on tarttuvaa!
Ratsastaessa Kalle on hyvin innokas ja aina valmiina tekemään parhaansa. Alkuun se saattaa olla hieman laiska, mutta kunnollisen verryttelyn jälkeen se on usein heti paljon reippaampi. Laukka on Kallelle vaikein askellaji, johtuen ruunan ravuritaustasta. Se osaa kyllä laukata, mutta välillä nousee väärä laukka tai sitten ruuna itse vähän hätäilee, eikä silloin laukannoistoista meinaa tulla mitään. Näissä tilanteissa on tärkeää, että ratsastaja pysyy rauhallisena ja osaa rauhoittaa tilanteen ennen kuin yrittää nostaa laukkaa uudelleen. Esteitä Kallella ei ole hypätty paljoa, eikä sen hyppytekniikka olekaan kovin hyvä. Pieniä ristikkoja sillä voi hyppiä välillä mielen virkistykseksi, se riittää hyvin Kallelle. Kaikista mieluisinta puuhaa Kallelle on maastoilu. Siellä se kulkee rennosti, joskin aika reippaasti, muttei koskaan säiky mitään. Se tuntuu aina itsekin nauttivan kovasti maastoretkistä ja uusien paikkojen tutkimisesta. Ruuna onkin todella hyvä maastoilukaveri sellaisille hevosille, jotka maastossa hieman jännittävät tai säikkyvät. Kallen rauhallisuus on tarttuvaa!